Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2013

Yhteiskuntavastuu: Globaalia vastuuta

Yhteiskuntavastuun opintojaksolla osallistuttiin Tampereen yliopiston järjestämään seminaariin: Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin 25.10.2012. Seuraavassa restonomiopiskelijoiden ajatuksia seminaarin jälkeen.

Arvokasta työtä Reilun kaupan puolesta Kirgisiassa 

Kuinka tarkasti mietit omia valintojasi ostaessasi tai hankkiessasi ruokaa, vaatteita tai muita kulutushyödykkeitä? Entä mitkä ovat ostokriteerisi valinnan hetkellä? Ratkaiseeko hinta, eettisyys, tuotteen laadukkuus, kestävyys, hiilijalanjälki vai yrityksen toimintatavat? Entä tiedätkö, mistä ostamasi tavarat ovat alun perin peräisin?

Tänä vuonna Reilun kaupan viikkoa vietettiin Suomessa 22.10.- 28.10 välisenä aikana. Osana viikon monipuolisia tapahtumia Tampereen yliopistolla järjestettiin torstaina 25.10. seminaari Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin, jonka aiheena oli maailmankaupan eettisyys. Seminaarin järjestämisestä vastasivat tamperelaiset eettisen kaupan edistämiseen sitoutuneet organisaatiot.

Päivän aikana puheenvuoroja käyttivät eri alojen asiantuntijat Helsingin yliopistosta, Tampereen logistiikasta, Pirkanmaan ELY- keskuksesta ja Suomen lähetysseurasta. Lisäksi seminaarin päättävään paneelikeskusteluun osallistuivat edustajat KESKO Oyj:ltä, Nanso Group:lta, Tampereen Aterialta, Eettisen kaupan puolesta ry:ltä ja Helsingin yliopistolta. Seminaarin aiheina olivat muun muassa julkiset hankinnat ja hankintalainsäädäntö, reilu maailmantalous, reilun kaupan edistäminen sekä köyhyyden poistaminen ja oikeudenmukainen maailma.

Zholdoshova ja Akybai Sooronbaev

Seminaarin toisella puoliskolla puheenvuoron saivat Reilun kaupan puuvillaviljelijät Gulsun Zholdoshova ja Akybai Sooronbaev Kirgisiasta Keski- Aasiasta. He kuuluvat Biofarmer nimiseen osuuskuntaan Jalalabadin alueella Etelä- Kirgisiassa, johon kuuluu yli 1000 jäsentä. He siirtyivät tavanomaisesta viljelystä luomupuuvillan viljelyyn vuonna 2004 ja vuodesta 2007 lähtien he ovat viljelleet osuuskunnassa. Siitä huolimatta, että puuvillan viljely on vaikeaa ja tuotteita on hankala saada myytyä, he päättivät ryhtyä reiluun kauppaan. Tärkeimpinä syinä he mainitsivat ”Reilun kaupan takaavan heille takuuhinnan, joka on 20 % suurempi kuin puuvillan markkinahinta ja sen lisäksi osuuskunta saa reilun kaupan lisää. ”Taloudelliset näkökulmat ovat siis elintärkeitä.

Luomuviljelyyn siirtyminen vaati osuuskunnalta kolmen vuoden siirtymäajan, jonka aikana sato pieneni 50 prosentilla. Tänä aikana viljelijät joutuivat myymään tuotteitaan ilman reilun kaupan lisää, sillä puuvillalla ei vielä ollut luomustatusta. Luomupuuvillan viljelyyn siirtymisellä oli heidän mukaansa kuitenkin monia myönteisiä vaikutuksia. Heidän terveydentilansa on parantunut, maaperä on muuttunut paremmaksi ja veden kiertokulku on parantunut. Viljelijät ovat tyytyväisempiä kuin aikaisemmin.

Vaikka luomu on suosittua ympäri maailman, mainitsivat he ongelmaksi löytää tarpeeksi ostajia puuvillalleen. He etsivätkin uusia ostajia muun muassa Amerikasta kysynnän kasvattamiseksi. He ovat myös kiinnostuneita siitä, mihinkä heidän tuotteensa päättyvät ja mitä niistä lopulta valmistetaan.

Reilu kauppa korostaa myös sosiaalista vastuuta ja ihmisoikeuksia. Heidän mukaansa osuuskuntien demokraattinen päätöksenteko tapahtuu yleiskokouksessa ja reilu kauppa vaatii, että niissä huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo ja tasa-arvo viljelijöiden välillä. Reilun kaupan lisän avulla osuuskunta on voinut auttaa alueen ihmisiä konfliktitilanteissa, tukea koulujen ruokailuja, kouluttaa viljelijöitä ja ostaa parempia siemeniä viljelijöille. Reilun kaupan avulla paikalliset ihmiset ovat voineet parantaa oman alueensa elinolosuhteita ja parantaa ympäristön tilaa.

Seuraavasta linkistä voi tutustua tarkemmin Reilun kaupan luomupuuvillan viljelyyn Kirgisiassa: http://www.reilukauppa.fi/reilun-kaupan-viikko/puuvilla-kirgisiassa/

Kirjoittaja:
Merja Sarin
T440-8 yhteiskuntavastuu
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Restonomi AMK

Suurin muutos nälänhätään naisten asemaa kohentamalla!

Naisten asema on ollut ja on edelleen heikko useissa maissa. Vaikka kansainvälisesti yhteisiä päätöksiä saadaan aikaan naisten asemaa koskien, eivät ne aina välity paikallisille. Edelleen eletään perinteiden ja tuttujen asioiden siivittäminä eikä kyseenalaisteta niitä.

70-luvulla näkökulma naisasiaan laajeni YK:ssa jossa apulaispääsihteeri Helvi Sipilä alkoi kyseenalaistaa naisten asemaa ja toi rohkeasti naisista saatavan voimavaran keskusteluun. Tästä alkoi muutoksen ajat, joista seurasi kansainvälinen keskustelu joka jatkuu edelleen.

Nyt YK:n viesti kuuluu: ”Naiset ovat puoli maailmaa. Jokainen valtio toimii paremmin ja tuottavammin, kun naiset ovat mukana valtion ja talouden prosesseissa”.

Muutos elämään—naisille päätösvaltaa

Kun naiset saavat oikeudet tehdä työtä ja saada elantonsa, he kouluttavat lapsensa ja pystyvät näin parantamaan omaa elämänlaatuaan sekä päättämään asioista. Valitettavan usein kuitenkin naisen paikka on kotona arkiaskareiden ja lastenhoidon parissa. Miksi miehet eivät voi rikkoa rajojaan ja ajatella naista tasavertaisena kumppanina joka myös voi ansaita elantoa yhtälailla? Miksi varsinkin kehitysmaissa perinteet ohjaavat sokeasti elämää?

Naisten aseman kohentumiseen ei tarvita ihmetekoja. Olemassa olevia keinoja ovat mm. koulutus ja säästölainat, johon jokainen sijoittaa omaisuuttaan yhteiseen hyvään. Kaikilla on oikeus käyttää kertyneitä varoja. Tavoitteena on nainen, joka arvostaa itseään ja joka opettaa uusia sukupolvia.

Nälänhätään ratkaisu

25.10.2012 Globaali-vastuu seminaarissa puhujana ollut, Suomen lähetysseura, Joanna Lindén-Montes kiteyttää hienosti Teuvo Teivaisen puheenvuoron naisten asemasta seuraavasti blogi-kirjoituksessaan:

”Suurin yksittäinen muutosvoimavara liittyy naisten ja tyttöjen oikeuksiin, joita parantamalla maailmalla tuotettaisiin merkittävästi enemmän ruokaa. Naisten oikeuksia parantuminen johtaisi tutkimusten mukaan kansallisten tuotantotasojen jopa neljän prosentin nousuun ja nälkää näkevien määrä 12–17 prosentin laskuun. Tämä tarkoittaisi valtioiden inhimillisen pääoman kasvua, mikä puolestaan edistää talouskasvua.”

Lähteet
Suomen lähetysseura. 2012. Luettu 20.1.2013. Päivitetty 26.9.2012. http://www.suomenlahetysseura.fi/ls_fi/sivut/uutiset/naisten_oikeuksien_parantuminen_vaatii_globaalin_ja_lokaalin_yhteistyota/

Globaalivastuu – Seminaari, Tampereen Yliopisto. 25.10.2012. ”Katkaistaan köyhyys oikeudenmukainen maailma ja köyhyyden poistaminen vaativat reiluja tekoja” JoannaLindén-Montes

Kirjoittaja:
Elina Parkkinen
T440-8 yhteiskuntavastuu
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Restonomi AMK


Reilukauppa ja oikeudenmukaisuus ovat pieniä tekoja joilla on globaalit vaikutukset.

Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin seminaarin aiheiden pohjalta päätin ottaa asiaan hieman toisen näkökulman. Jokainen ihminen voi halutessaan tehdä reiluja tekoja ihan omassa arkielämässäänkin. Yhden ihmisen ei tarvitse omilla teoillaan yrittää pelastaa koko maapalloa, jokaisen ihmisen pienillä teoilla pääsemme lähemmäksi yhteistä tavoitetta. Tässä kirjoituksessa kerron yhden esimerkin elämästäni oman lentopallojoukkueeni toiminnasta.

Vuonna 2009 virisi ilmoille vihreä idea seuramme naisten edustusjoukkueen taustahenkilöiden keskuudessa. Mukaan saatiin muutama henkilö vetämään projektia nimeltä Green Team. Jokainen tiimin jäsen sitoutui omassa elämässään kiinnittämään huomiota jätteiden ja sähkönkulutukseen, sekä mm. käyttämään julkisia kulkuneuvoja niin paljon kuin arkielämässään kykenee. Joukketasolla luovuttiin mm. joka vuosi uudistetuista peliasuista/lämmittelyasuista. Pistää todella miettimään minkälaisessa kulutusjuhlassa monet joukkueet elävät kun joka vuodelle ostetaan uudet asut vanhojen maatessa kaapissa. Paitoihin ei enää myöskään painettu nimiä, jotta näitä paitoja voitaisiin kierrättää joukkueelta toiselle. Laadukkaat peliasut kyllä kestävät yli viisikin vuotta.Green Team myy myös tarpeettomaksi käyneitä tavaroitaan kirpputorilla, jossa tiimillä onkin pöytä aina koko kaudeksi.

Konkreettisimmin itse Reilu kauppa- tuotemerkki näkyy Green Teamin kotiotteluissa, joissa käytetään pelkästään Reilun kaupan kahvia, teetä ja sokeria sekä ajoittain myös muita saatavilla olevia tuotteita mm. hedelmiä on buffetissa nähty. Lisäksi pahvikuppien sijaan pääsee juomaan oikein posliinikupista, jotka joukkue keräsi omista kaapeistaan.

Tämän toiminnan johdosta Green Team on solminut Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa sopimuksen, jossa Green Teamille annetaan lupa käyttää Reilun kaupan merkkiä materiaalissaan. Reilun kaupan sertifiointimerkki on merkki, jonka luotettavuuden ja itsenäisyyden takaaminen on tärkeää. Solmimalla sopimuksen edistämisyhdistys pystyy seuraamaan, että Reilun kaupan merkkiä käytetään oikein.

Green Team on huomioitu myös korkeammalla taholla toimintansa ansiosta, sillä 4.11.2009 SLU myönsi Green Teamille Liikunnan Ekomerkin, joka on tunnustus ympäristövastuullisille toimijoille: seuroille, joukkueille ja muille ryhmille sekä tapahtumille, jotka sitoutuvat parantamaan ympäristövaikutuksiaan. Lentopallon saralla vain miestenlentopallomaajoukkue sekä Power Cup 2008-tapahtuma ovat saaneet ennen Green Teamia tämän tunnustuksen.

Kirjoittaja:
Ilona Laine
T440-8 yhteiskuntavastuu
Palvelujen tuottaminen ja johtaminen
Restonomi AMK

Jyrki Sukulan luento ja viinitasting torstaina 1.11.2012

Ravintolatoiminnan kurssiimme sisältyy viiniopintoja ja niihin liittyen saimme vierailijan Italian Piemontesta. Viinitilan omistaja, kokki, Jyrki Sukula kävi pitämässä meille luennon, jonka aiheena oli ”Minä ja mahdollisuuteni”. Oli mielenkiintoista kuulla niinkin menestyneen henkilön neuvoja ja kertomuksia hänen omasta taipaleestaan nuoresta pojasta tv-tähteyteen. Sukulan puheet olivat suurimmaksi osaksi hyvin kannustavia ja ne saivat ajattelemaan, että ehkäpä itselläkin on vielä mahdollisuus saavuttaa jotain. Hän on elänyt todellakin sen kaavan mukaan, ettei samassa työpaikassa tarvitse viettää 30 vuotta ja lyhyessä ajassa voi kokea paljon.

Ehkäpä hieman korvassa särähti se, että hänestä huokui ”Kuppilat kuntoon” -ohjelman teemaan kuuluva terveellinen röyhkeys ja kovat kyynärpäät. Kenties tarkoituksena oli vain pitää samanlaista roolia yllä meidänkin seurassamme. Saimme kokea hänen kritiikkinsä esimerkiksi jälkiruoan ulkonäön suhteen. Hän tosin oli aivan oikeassa sanoessaan suklaapähkinäkakun näyttävän maksalaatikolta. Joten miksipä siis tuomitsemaan sellaista, joka vain kertoo totuuden.

Jyrki Sukula piti saman päivän iltana luennon ja viinitastingin Paistinkääntäjät ry:n Tampereen voutikunnan jäsenille. Meidän ryhmämme valmisti ja tarjoili antipasteja tässä tilaisuudessa. Niin kuin kuuluukin, ei kaikki mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Mutta ryhmämme selvisi kuitenkin hyvin sekä aamuisesta ruokailusta, että illalla järjestetystä viinitastingistä. Jälleen kerran sain olla ylpeä ryhmäläisistäni ja siitä kuinka hyvin toimimme yhdessä.

Tällaisina päivinä on hienoa tuntea kuuluvansa juuri tähän meidän luokkaamme. Ryhmämme henki on positiivinen ja se antaa virheitä anteeksi. Saimme tässäkin tilaisuudessa nauraa, mikä kertoo paljon siitä, että koulunkäynti voi välillä tuntua ihan joltain muulta. Jyrki Sukula teki tästä päivästä meille erilaisen. Juuri tällaiset muista päivistä poikkeavat tilaisuudet jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Hyvänä esimerkkinä on se, että saimme maistella piemontelaisia viinejä, myös Sukulan Baroloa, mikä ei opiskelijabudjetilla muuten olisi mahdollista.

Teksti: Sanna Jokinen 11HOTRA