Innovaatioita netistä pulpettiin

Tuotekehityksessä, etenkin täysin uuden tuotteen kehittelyssä on kyse innovaatioiden synnyttämisestä. Siinä missä ennen aikaan innovaatiot syntyivät lähinnä asiantuntijapaneeleissa ja kehitystyöryhmissä, putkahtelee niitä nykyisin esiin entistä enemmän asiakkaiden keskuudessa tai oppilaitosten projekteissa. Kuluttajalähtöisessä tuotekehityksessä on mentävä sinne, missä asiakkaat ovat, kuunneltava heitä ja kyettävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Nykyajan ilmiöt luovat työlle uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Miten elintarvikeala vastaa verkostoituneemman ja tietoisemman kuluttajakunnan vaatimuksiin?

Sosiaalisen median yleistyessä ja yritysten hyödyntäessä sitä strategiassaan entistä enemmän myös tuotekehitys on saanut aivan uusia piirteitä. Useat yritykset ovatkin alkaneet hyödyntää uuden ajan sosiaalisia verkostoja tuotekehitysprojekteissaan. Yksi ilmiön onnistuneista hyödyntäjistä on Fazer, joka on sosiaalisen median sovelluksellaan päästänyt asiakkaita kehittämään uutta makua, pakkausta ja jopa mainosviestiä. Vuonna 2012 Fazer antoi kuluttajien äänestää suosikkiaan neljästä esimaistetusta Kismet-uutuudesta ja tempaus aktivoi 72 000 käyttäjää tuotekehitykseen 150 000:sta kävijästä. Kun uusi maku oli valikoitu Fazer vei vuorovaikutteisuuden asiakkaiden kanssa vielä seuraavalle tasolle ja antoi asiakkaiden päättää myös mainoslauseen. 8000 ehdotusta kertonee erinomaisesti onnistuneesta markkinointikampanjasta ja kyvystä pysyä ajan hermolla nopeasti muuttuvassa maailmassa. (Dagmar) Informaatioaikakausi tuo mukanaan uudenlaisia työkaluja asiakkaiden aktivointiin tuotteen ja brändin kehittelyssä ja saa kaiken näyttämään jopa liian helpolta. Nähtäväksi jää, kuinka pitkään vastaavanlaiset tempaukset jaksavat herättää suuren yleisön mielenkiintoa.

Kaikilla ei käy kuitenkaan yhtä hyvä tuuri sosiaalisen median hyödyntämisessä ja viaton reseptikilpailukin voi mennä pahasti pieleen. Tästä esimerkkinä mainittakoon Arlan kesällä 2014 järjestämä Somekokki-kilpailu. Kilpailun tarkoituksena oli kerätä Arlan sivuston vierailijoilta reseptejä, joista parhaat pääsevät finaaliin. Kilpailuun osallistuvia reseptejä ei kuitenkaan moderoitu etukäteen, vaan kaikki pääsivät sivuille äänestettäviksi. Sosiaalisen verkoston maailmassa tällainen menettely voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, kuten Arla sai pian todeta. Sivuille ilmestyi varteenotettavien ruokaohjeiden lisäksi vitsikkäitä reseptejä kuten chilijuustokilju, oikosulkumakkara ja amfetamiinia sisältävä juustokakku. Toisaalta kilpailusta nousi niin kutsuttujen “trollien” myötä sen verran suuri haloo, että se sai palstatilaa iltapäivälehdistössä ja toimi näin myös markkinointikikkana. Näin ainakin jälkeenpäin Arlan digitaalisesta viestinnästä vastaava Ulla Jones halusi asian nähdä väittäessään että valvonnan puute oli tietoinen ratkaisu. (Ilta-Sanomat, 8/2014) Kaikki julkisuus on hyvästä tiedetään jonkun viisaan joskus sanoneen.

Kuluttajien osallistaminen kehitystyöhön eli joukkoittaminen (crowdsourcing) toimii varsinaisen tarkoituksensa, innovaatioiden tuottamisen ohella myös tehokkaana markkinointina. Kun asiakas pääsee mukaan yrityksen päätöksentekoon ja kehitystyöhön, sen sitoutuminen brändiin kasvaa. Kuluttajalle syntyy mielikuva siitä, että hänen mielipiteensä on tärkeä ja mikä olisikaan parempaa kuin ostaa kaupasta itsensä kehittämää tuotetta.

Toinen äärimmäisen tehokas keino on nuorten osaajien hyödyntäminen. Yhteistyöllä oppilaitosten kanssa yritykset saavat tulevaisuuden tekijöiden innokkaan asenteen ja osaamisen käyttöönsä kustannustehokkaasti. Samalla yritys mainostaa omaa toimintaansa oppilaille, joista voi valmistuttuaan hyvinkin tulla arvokkaita työntekijöitä. Opiskelijoille yhteistyö tarjoaa kokemusta työelämästä oikeiden projektien parissa ja suoraa palautetta omasta tekemisestään. Ammattikorkeakoulut ympäri maata rikkovat oppimisen ja työelämän rajoja vastaanottamalla yrityksiltä tilauksia erilaisista projekteista.

tuotekehitys 2014 072tuotekehitys 2014 092

Esimerkkinä mainittakoon Tampereen ammattikorkeakoulun tuotekehitysprojektit Kymppi-Maukkaat Oy:n kanssa. Jo useampana vuotena opiskelijat ovat päässeet kehittelemään uusia reseptejä markkinoinnin tueksi uuden tuotteen lanseerauksessa. Hedelmällinen yhteistyö tuottaa joka vuosi erilaista, eri luokkien ideoimia tuotoksia jotka tulevat osaksi yrityksen markkinointistrategiaa. Opiskelijoiden tutustuessa tuotekehittäjän työnkuvaan tulevat he samalla osaksi sitä ja keventävät yrityksen omaa taakkaa minimoiduin kustannuksin. Yhden tuotekehittäjän tai pienen työryhmän sijaan yritys saa kymmeniä ideoita kurssin opiskelijoilta ja voi valikoida niistä parhaat julkaistavaksi uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Tänä vuonna opiskelijaryhmä pääsi ideoimaan käyttötarkoituksia uudelle punajuurilaatikolle

tuotekehitys 2014 080tuotekehitys 2014 114

Lähteet:

Dagmar, Fazer tarjoaa facebookissa uuden tavan ilahduttaa kaveria

http://www.dagmar.fi/uutiset/fazer-tarjoaa-facebookissa-uuden-tavan-ilahduttaa-kaveria

Iltalehti, Näin käy kun jätät internetin valvomatta: Julkkiskokkikilpailu poiki kiljua, oikosulkuja ja perversioita

http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288729445703.html

Kirjoittajana Juho Kangas, restonomiopiskelija, TAMK

Kuvat Taija Karhe, lehtori, TAMK

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *