Kaikki kirjoittajan Satu Kylmälä artikkelit

Innovaatioita netistä pulpettiin

Tuotekehityksessä, etenkin täysin uuden tuotteen kehittelyssä on kyse innovaatioiden synnyttämisestä. Siinä missä ennen aikaan innovaatiot syntyivät lähinnä asiantuntijapaneeleissa ja kehitystyöryhmissä, putkahtelee niitä nykyisin esiin entistä enemmän asiakkaiden keskuudessa tai oppilaitosten projekteissa. Kuluttajalähtöisessä tuotekehityksessä on mentävä sinne, missä asiakkaat ovat, kuunneltava heitä ja kyettävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Nykyajan ilmiöt luovat työlle uusia mahdollisuuksia mutta myös haasteita. Miten elintarvikeala vastaa verkostoituneemman ja tietoisemman kuluttajakunnan vaatimuksiin?

Sosiaalisen median yleistyessä ja yritysten hyödyntäessä sitä strategiassaan entistä enemmän myös tuotekehitys on saanut aivan uusia piirteitä. Useat yritykset ovatkin alkaneet hyödyntää uuden ajan sosiaalisia verkostoja tuotekehitysprojekteissaan. Yksi ilmiön onnistuneista hyödyntäjistä on Fazer, joka on sosiaalisen median sovelluksellaan päästänyt asiakkaita kehittämään uutta makua, pakkausta ja jopa mainosviestiä. Vuonna 2012 Fazer antoi kuluttajien äänestää suosikkiaan neljästä esimaistetusta Kismet-uutuudesta ja tempaus aktivoi 72 000 käyttäjää tuotekehitykseen 150 000:sta kävijästä. Kun uusi maku oli valikoitu Fazer vei vuorovaikutteisuuden asiakkaiden kanssa vielä seuraavalle tasolle ja antoi asiakkaiden päättää myös mainoslauseen. 8000 ehdotusta kertonee erinomaisesti onnistuneesta markkinointikampanjasta ja kyvystä pysyä ajan hermolla nopeasti muuttuvassa maailmassa. (Dagmar) Informaatioaikakausi tuo mukanaan uudenlaisia työkaluja asiakkaiden aktivointiin tuotteen ja brändin kehittelyssä ja saa kaiken näyttämään jopa liian helpolta. Nähtäväksi jää, kuinka pitkään vastaavanlaiset tempaukset jaksavat herättää suuren yleisön mielenkiintoa.

Kaikilla ei käy kuitenkaan yhtä hyvä tuuri sosiaalisen median hyödyntämisessä ja viaton reseptikilpailukin voi mennä pahasti pieleen. Tästä esimerkkinä mainittakoon Arlan kesällä 2014 järjestämä Somekokki-kilpailu. Kilpailun tarkoituksena oli kerätä Arlan sivuston vierailijoilta reseptejä, joista parhaat pääsevät finaaliin. Kilpailuun osallistuvia reseptejä ei kuitenkaan moderoitu etukäteen, vaan kaikki pääsivät sivuille äänestettäviksi. Sosiaalisen verkoston maailmassa tällainen menettely voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, kuten Arla sai pian todeta. Sivuille ilmestyi varteenotettavien ruokaohjeiden lisäksi vitsikkäitä reseptejä kuten chilijuustokilju, oikosulkumakkara ja amfetamiinia sisältävä juustokakku. Toisaalta kilpailusta nousi niin kutsuttujen “trollien” myötä sen verran suuri haloo, että se sai palstatilaa iltapäivälehdistössä ja toimi näin myös markkinointikikkana. Näin ainakin jälkeenpäin Arlan digitaalisesta viestinnästä vastaava Ulla Jones halusi asian nähdä väittäessään että valvonnan puute oli tietoinen ratkaisu. (Ilta-Sanomat, 8/2014) Kaikki julkisuus on hyvästä tiedetään jonkun viisaan joskus sanoneen.

Kuluttajien osallistaminen kehitystyöhön eli joukkoittaminen (crowdsourcing) toimii varsinaisen tarkoituksensa, innovaatioiden tuottamisen ohella myös tehokkaana markkinointina. Kun asiakas pääsee mukaan yrityksen päätöksentekoon ja kehitystyöhön, sen sitoutuminen brändiin kasvaa. Kuluttajalle syntyy mielikuva siitä, että hänen mielipiteensä on tärkeä ja mikä olisikaan parempaa kuin ostaa kaupasta itsensä kehittämää tuotetta.

Toinen äärimmäisen tehokas keino on nuorten osaajien hyödyntäminen. Yhteistyöllä oppilaitosten kanssa yritykset saavat tulevaisuuden tekijöiden innokkaan asenteen ja osaamisen käyttöönsä kustannustehokkaasti. Samalla yritys mainostaa omaa toimintaansa oppilaille, joista voi valmistuttuaan hyvinkin tulla arvokkaita työntekijöitä. Opiskelijoille yhteistyö tarjoaa kokemusta työelämästä oikeiden projektien parissa ja suoraa palautetta omasta tekemisestään. Ammattikorkeakoulut ympäri maata rikkovat oppimisen ja työelämän rajoja vastaanottamalla yrityksiltä tilauksia erilaisista projekteista.

tuotekehitys 2014 072tuotekehitys 2014 092

Esimerkkinä mainittakoon Tampereen ammattikorkeakoulun tuotekehitysprojektit Kymppi-Maukkaat Oy:n kanssa. Jo useampana vuotena opiskelijat ovat päässeet kehittelemään uusia reseptejä markkinoinnin tueksi uuden tuotteen lanseerauksessa. Hedelmällinen yhteistyö tuottaa joka vuosi erilaista, eri luokkien ideoimia tuotoksia jotka tulevat osaksi yrityksen markkinointistrategiaa. Opiskelijoiden tutustuessa tuotekehittäjän työnkuvaan tulevat he samalla osaksi sitä ja keventävät yrityksen omaa taakkaa minimoiduin kustannuksin. Yhden tuotekehittäjän tai pienen työryhmän sijaan yritys saa kymmeniä ideoita kurssin opiskelijoilta ja voi valikoida niistä parhaat julkaistavaksi uuden tuotteen lanseerauksen yhteydessä. Tänä vuonna opiskelijaryhmä pääsi ideoimaan käyttötarkoituksia uudelle punajuurilaatikolle

tuotekehitys 2014 080tuotekehitys 2014 114

Lähteet:

Dagmar, Fazer tarjoaa facebookissa uuden tavan ilahduttaa kaveria

http://www.dagmar.fi/uutiset/fazer-tarjoaa-facebookissa-uuden-tavan-ilahduttaa-kaveria

Iltalehti, Näin käy kun jätät internetin valvomatta: Julkkiskokkikilpailu poiki kiljua, oikosulkuja ja perversioita

http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288729445703.html

Kirjoittajana Juho Kangas, restonomiopiskelija, TAMK

Kuvat Taija Karhe, lehtori, TAMK

AREGALA

Aregala Finland Gourmundo 2014 Tampereella 2.–4.10.2014

aregala

Mikä Aregala?

Aregala on Etelä-Amerikassa vuonna 1982 perustettu kulttuuri-gastronomiaa edistävä yhdistys, joka toimii tällä hetkellä yli 30 maassa ympäri maailmaa. Aregalan päätehtävänä on edistää eri kansallisuuksien kulinaristisia traditioita, verkostoitua ja järjestää koulutustilaisuuksia eri jäsenmaissa. Aregala Finland perustettiin 2013 ja yhdistys tuo nyt myös Suomeen ensi kertaa tapahtuman, jossa Aregalan palkitut huippukokit pitävät kokkinäytöstilaisuuksia ja opettavat nuorille kokkioppilaille sekä muille alasta kiinnostuneille omien maidensa ruokaperinteitä.

Tapahtuma Tampereella 2.–4.10.2014

2.–3.10.2014 järjestettävä koulutustilaisuus Tampereella TAMKissa tulee olemaan ainutlaatuinen mahdollisuus kaikille gastronomiasta kiinnostuneille päästä mukaan seuraamaan tosielämän huippukokkien työskentelyä sekä oppimaan uutta maailman eri ruokakulttuureista. TAMKiin saapuu 16 huippukokkia ympäri maailman, tule sinäkin mukaan!

Mitä Aregala tarjoaa?

1. Aregalan 16 huippukokkia pitää oman maansa kokkausworkshopin TAMKin harjoituskeittiössä ja mukaan otetaan 8 asiakasta/workshop. Asiakkaat saavat seurata ja valmistaa ruokalajit kokin opastuksella ja tunnin päätteeksi nauttia koko kolmen ruokalajin menun.
Workshoppien aikataulut ja listat löytyvät netistä: www.aregala.fi
Oppitunteja pääsee seuraamaan hintaan 50 euroa.

2. TAMKin auditorioon pääsee yleisöä seuraamaan opetusta Live Stream lähetyksellä suoraan harjoituskeittiöissä. Kaikki osallistujat saavat myös reseptit valmistettuihin menuihin. Auditorion yhteydessä on minimessualue, jossa on virvoke- ja napostelutarjoilua sponsoreilta. Asiakkalla on mahdollisuus tavata Aregalan kokkeja messualueella ja keskustella vapaasti heidän kanssaan.
Yhden päivän lipun hinta on 10 euroa.

3. Päätösillallinen 4.10.2014 Tampereen kauppahallissa tulee olemaan makujen sinfoniaa!
Jokainen kokki valmistaa oman maansa nimikkoannoksen eli lunastamalla lipun illalliselle saat 16 eri ruokalajia eri maasta ja 4 lasia viiniä. Lisäksi ohjelmassa on musiikkia ja esityksiä Etelä-Amerikkalaisilla mausteilla. Myös muita yllätyksiä luvassa!
Illallislippuja hintaan 100 euroa.

HOUSE OF NEW ORLEANS – TEEMAVIIKKO RAVINTOLA MYLLÄREISSÄ 10.-16.2.2014

Teemaryhmä

Teemaryhmä

Kouluvuoden alkaessa syksyllä 2013, hotelli- ja ravintola-alan kolmannen vuoden opiskelijat saivat haasteen Ravintola Mylläreiltä. Oli aika järjestää teemaviikko! Teemaksi saimme ruoan ja musiikin yhdistämisen. Tämän aasinsillan kautta yhdessä ideoidessamme päädyimme New Orleans – teemaan. Halusimme välittää asiakkaille Yhdysvaltojen etelän eläväisen kaupungin tunnelman ja maut. Menua suunniteltaessa otimme vaikutteita cajun- ja creolekeittiöstä ja pyrimme myös luomaan jotain uutta.
Teemaviikko toteutettiin ystävänpäiväviikolla. Koko viikon ajan ravintolassa työskenteli kahden opettajan lisäksi juuri sopivan kokoinen ryhmä restonomiopiskelijoita. Saimme loistavan tilaisuuden pyörittää tamperelaista ravintolaa opiskelijoiden innolla. Pääsimme siis kokeilemaan käytännössä, mitä olemme opintojen aikana oppineet.
Teemaviikon loputtua keräsin projektiryhmältäni tunnelmia teemaviikosta. Tällaisia fiiliksiä kohta valmistuvat restonomit jakoivat:
Parasta koko teemaviikko kurssissa oli itse toteutus eli teemaviikko. Kyllä sen vain huomasi, että itse työn tekeminen sopii meille parhaiten. Pitkän ja tuskaisen suunnittelun palkitsi kunnon työviikko.
– Anne Hautaoja
Proggis oli varsinkin suunnittelun osalta pitkä ja työläs, mutta tämä työ palkitsi itse teemaviikolla ryhmän jäsenet. Asiakaspalautteen perusteella viikko oli menestys, kuin myös taloudellisesti. Tärkeintä oli kuitenkin työryhmän hyvä fiilis, ja viikko purkautuikin iloiseen karonkkaan.
– Risto Järvinen
Teemaviikko oli erinomainen opiskelutapa tutustua käytännössä ala carte – ravintolan toimintaan. Mahtavaa, että saimme Ravintola Mylläreiden tilat käyttöön viikoksi. Teemaviikolla työskentely oli monipuolista ja opettavaista. Alkujännityksestä selvittyä homma pyöri hienosti. Viikon aikana olleista ala cartesta, lounaasta ja brunssista saimme hyvää palautetta ja viikon kruunasi luokkatovereiden kanssa yhdessä vietettävä karonkkailta.
– Sallamari Jolkkonen

A la carten peruskattaus

A´la carten peruskattaus

 
Hieno fiilis toteutusviikon jälkeen kun selvittiin siitä niin kunnialla ja päästiin vielä tavoitteisiin. Sai olla ylpeä keittiötiimistä, kuinka hienosti kaikki tekivät hommia ja kaikki kehittyivät viikkojen aikana. Suurin kiitos tuli kuitenkin asiakkailta, jotka olivat hyvin kiitollisia ruoan laadusta, tuoreista raaka-aineista ja varsinkin ammattitaitoisesta asiakaspalvelusta.
– Matti Hulpio
Huikeen mahtava Myllärit – viikko on onnistuneesti takana! Hommaa riitti, hauskaa oli ja monta kokemusta rikkaampana mennään nyt tulevaisuutta kohti. Kaiken kaikkiaan viikko lähensi koko ryhmäämme, ja paransi entisestään yhteishenkeämme.
– Anna-Stina Joyce
Teemaviikon edetessä oli palkitsevaa huomata, kuinka tarkka asioiden ennakkoon suunnittelu toteutui käytännössä. Annokset näyttivät ja maistuivat siltä kuin pitikin ja palvelu pelasi. Huipputiimin ansiosta pitkistäkin päivistä selvittiin kunnialla.
– Aarne Leinonen
Vaikka toisinaan onkin tuntunut siltä, ettei uutta tietoa ole päähän paljon jäänyt, näytti teemaviikkoprojekti, että yllättävän paljon meistä jokainen on vajaan kolmen vuoden aikana oppinut. Osaaminen on sisäistettyä ymmärrystä ravintola-alasta ja tuloksellisesta ravintolan pyörittämisestä, markkinoinnin maailman ymmärtämistä sekä operatiivisen toiminnan hahmottamista. Teemaviikon toteutus Mylläreissä ja viikon onnistuminen niin taloudellisessa kuin työporukan viihtyvyydessä osoitti, että oppi on mennyt perille.
– Milla Granlund

Ankkaconfit

Ankkaconfit

 
Viikko oli puhdasta ihanuutta. Toteutusviikkoon tiivistyi kaksi koulusisällön parasta osa-aluetta, opiskelijatoverit ja keittiökikkailu, vaivuin liki ikuiselta vaikuttaneeseen nirvanaan ja olin sunnuntaina, kaikesta ilmaisen viinin määrästä huolimatta, varsin pettynyt viikon yllättäen loppuessa. Loppukaneettina voitaneen sanoa että lienee sanomattakin selvää, että toteutusviikko järkeisti käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin tavallaan liittyi myös viimeaikaisia absurdeja väittämiä.
– Mikko Rajala
Teemaviikon suunnittelu lähti syksyllä hieman kankeasti liikkeelle. Aluksi oli erittäin vaikeaa löytää yhteistä säveltä ja ymmärtää kaikkien osanottajien vastuualueet ja niiden laajuus. Käytännön näytöt esim. koemarkkinointipäivä, osoittivat että meistä on puhaltamaan yhteen hiileen. Itse toteutusviikko ylitti odotukseni, sillä työporukka oli ainakin salin puolella mahtavaa ja työnjälki loistavaa. Toinenkin viikko olisi mennyt helposti putkeen.
– Emmi Vihersaari
Teemaviikko oli kokemisen arvoinen, jossa varsinkin esimiesroolissa olevat saivat hyvää kuvaa siitä, minkälaista on pyörittää ravintolaa. Oli kiva aloittaa päivä yhdessä siivoten tilat ja rauhassa valmistella ennen kuin asiakkaat tulivat. Lähti hyvin päivä käyntiin. Ryhmähenki tiivistyi itse teemaviikolla ja viikko meni tosi nopeasti ohi jonka jälkeen oli haikea fiilis kun vasta pääsi vauhtiin!
– Hilla Hoppula
Oli tosi kivaa olla pitkästä aikaa hellan ääressä paistelemassa pihvejä. Köökin puolella kun saa vähän hullutella eikä tarvi aina olla niin formaalin olonen. Olin tyytyväinen kaikkeen mitä luukulta lähetettiin ulos ja kyllä tällä tiimillä pitääkin olla.
– Roni Kainulainen

Punajuuri Wellington

Punajuuriwellington

 
Teemaviikko oli mielenkiintoinen projekti, jonka kautta pääsi vahvistamaan omaa ravintola-alan osaamistaan sekä kehittämään ja harjoittelemaan niitä puolia jotka eivät vielä ole kaikkein omimpia. Viikon aikana oppi paljon siitä mitä kaikkea ravintolassa pitää ottaa huomioon paitsi asiakkaiden, myös työntekijöiden ja ravintolan toiminnan kannalta. Projektin toteuttaminen oli lähes koko lukuvuoden kestänyt prosessi, joka oli ajoittain rankka, ajoittain mukava ja hauska. Uskon että koko vuosi oli kuitenkin erittäin opettavainen koko teematapahtuma-tiimille.
– Anna Keskinen
Teemaviikko oli kokonaisuudessa oikein onnistunut pienistä epäilyksistä huolimatta. Teemaviikon aikana ryhmähenki tiivistyi, työskentely oli rentoa ja ammattimaista. Kokonaisuudessaan viikko oli ammattimaisesti opettava. Työn suuresta määrästä huolimatta viihdyimme töissä ja se näkyi viikon tuloksessa. Olimme ylpeitä teemastamme ja ruokalistasta. Täten sitä olikin mielekästä tehdä ja myydä. Erilaiset tilaisuudet värittivät viikon tunnelmaa sekä toivat myyntiin hurjaa kasvua.
– Katariina Pitkänen & Anne Kyläniemi
Lähetän suuret kiitokset koko projektiryhmälle, sekä mukaan heittäytyneille opettajille Riitta Brännarelle ja Arja Luirolle!
– Onnellinen ja helpottunut projektipäällikkö Tytti-Emilia Mäkipää

Kuvat Tytti-Emilia Mäkipää

Mikä on Tulevaisuudentila?

Tulevaisuudentilan toiminnan lähtökohtana ovat muuntuva tila ja toiminta, monialaisuus ja merkityksellinen oppimiskokemus sekä opiskelijoille, opettajille että yrityksille. Tulevaisuudentila ei ole vain fyysinen tila vaan se tulevaisuus, mitä yhdessä verkostona rakennetaan. Tulevaisuudentilan toimintaa on kaikki se toiminta, jolla eri opintojaksojen yhteydessä vaikutetaan tulevaisuuteen.  Fyysisestä tilasta tavoitellaan toimialan kohtaamispaikkaa, johon myös yritysyhteistyökumppanit voivat tuoda omia asiakkaitaan. Yhdessä yritysten kanssa rakennetaan tulevaisuutta palvelu-ja tuotekehityksen avulla, mm. testaamalla uusinta teknologiaa.